Ratkotaan ilmastokriisiä kaupungeissa

Aikamme tärkeimpiä tehtäviä on ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. Se vaatii toimia etenkin suurissa kaupungeissa. Unelmanamme on Helsinki, joka on malliesimerkki vihreästä, ilmastoystävällisestä ja vähäpäästöisestä kaupungista Euroopassa. Pääkaupunki, joka näyttää suuntaa, kun energiavallankumous etenee maailmalla.

Helsingissä on saatu aikaan paljon Vihreiden ansiosta. Kaupunki ottaa ensimmäisen harppauksen kohti hiilivapautta sulkemalla Hanasaaren hiilivoimalan. Helsingin ilmastotiekartta kertoo, kuinka Helsingistä tehdään hiilineutraali ja ilmastonmuutokseen sopeutunut kaupunki.

Tavoitteemme seuraavaksi:

  • Asetetaan kunnianhimoiset ilmastotavoitteet vuosille 2030 ja 2040. Helsinki on energiatehokas ja saa merkittävän osan energiastaan auringosta, tuulesta ja maalämmöstä vuonna 2025.
  • Suljetaan Salmisaaren hiilivoimala. Kaupungin pitää luopua hiilivoimasta viimeistään 2030.
  • Etsitään puhtaampia vaihtoehtoja kaupungin energiayhtiö Helenin muullekin fossiiliselle energiantuotannolle.
  • Rakennetaan lisää viherkattoja ja aurinkopaneeleja kaupungin katoille. Tehdään Helsingin energiasta hajautetun energian oston edelläkävijä. Kannustetaan kaupunkilaisia, taloyhtiöitä ja yrityksiä pienenergian tuotantoon sekä energiatehokkuuden parantamiseen.
  • Vähennetään liikenteen päästöjä tiivistämällä kaupunkirakennetta, kehittämällä kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä sekä tukemalla joukkoliikennettä ja muita vähäpäästöisiä liikkumismuotoja.
  • Lisätään kasvisruokailua ja kausiruokaa julkisessa ruokailussa. Vähennetään ruokahävikkiä esimerkiksi jakamalla ylijäävää kouluruokaa sitä haluaville ilmaiseksi tai pienestä maksusta.
  • Panostetaan vähäpäästöisiin ja kestäviin hankintoihin kaupungin omissa ostoissa.

Suojellaan Helsingin arvokasta luontoa

Helsinki on metsistään ja rannoistaan tunnettu Euroopan kallioisin pääkaupunki. Kaupunkia halkovat vihersormet takaavat, että kaikkialta Helsingistä on lyhyt matka luontoon. Luonnolla ja lähimetsillä on meille paitsi arvo kaupunkilaisten virkistyspaikkoina myös arvo itsessään. Ihmisten lisäksi Helsinki on useiden uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien kotipaikka.

Olemme tehneet paljon töitä luonnon suojelemiseksi. Helsinkiin perustettava metsäverkko turvaa Helsingin metsiä. Laajalla luonnonsuojeluohjelmalla tehdään kattavampi selvitys arvokkaista luontoalueista, joista tärkeimmät määritellään suojelualueiksi. Kivinokka säästettiin rakentamiselta ja vastustamme myös Vartiosaaren rakentamista. Kansallisen kaupunkipuiston suunnittelu käynnistettiin.

Tavoitteemme seuraavaksi:

  • Perustetaan Kansallinen kaupunkipuisto Helsingin metsien ja saariston turvaamiseksi. Pidetään huolta kaupunkimme vihersormista ja niiden kytkeytymisestä koko pääkaupunkiseudun yhteiseen viherkehään.
  • Turvataan Keskuspuiston ainutlaatuinen luonto asemakaavoissa. Hämeenlinnanväylän bulevardisoinnin tullessa ajankohtaiseksi varmistetaan, että se toteutetaan Keskuspuistoa mahdollisimman paljon säästävällä tavalla.
  • Tehdään entistä kattavampi luontoselvitys, jossa otetaan yksityiskohtaisemmin huomioon luonnon monimuotoisuus.
  • Taataan kaikille helsinkiläisille pääsy lähimetsään.
  • Ajetaan Vartiosaaren kehittämistä virkistysalueena rakentamisen sijaan – uudesta osayleiskaavasta huolimatta.
  • Huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta jättämällä enemmän metsää luonnontilaiseksi ja suosimalla niittyjä nurmikoiden sijaan. Tuodaan luonnon monimuotoisuuden edistäminen osaksi kaavoitusta.
  • Vahvistetaan Vanhankaupunginlahden kansainvälisesti arvokasta linnustonsuojelualuetta pitämällä myös sitä lähimmät metsät ja pellot mahdollisimman luonnonmukaisina.
  • Kunnostetaan kaupunkivesistöjä. Parannetaan kalojen mahdollisuuksia nousta kutemaan puroja ja Vantaanjokea pitkin. Tehdään parannukset kulttuurihistorialliset arvot huomioon ottaen.
  • Ajetaan tiukempia normeja ja toimivampaa kansainvälistä yhteistyötä Itämeren tervehdyttämiseksi.

Pidetään hyvää huolta pienimmistä

Varhaiskasvatukseen panostaminen on satsaus tulevaisuuteen. Laadukas varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus. Se tukee lasten kasvua, kehitystä ja oppimismahdollisuuksia. Se antaa jokaiselle lapselle mahdollisuuksia pärjätä ja mahdollistaa vanhempien työssäkäynnin huolettomin mielin.

Vihreät ovat Helsingissä taistelleet lasten tasa-arvoisen ja hyvän hoidon puolesta menestyksekkäästi. Jokainen lapsi pääsee jatkossakin päivähoitoon, eikä ryhmäkokoja kasvateta. Myös jättikorotukset päivähoitomaksuihin torpattiin. Mahdollisuutta maksuttomaan varhaiskasvatukseen selvitetään Vihreiden aloitteesta.

Tavoitteemme seuraavaksi:

  • Tarjotaan maksuton varhaiskasvatus kaikille lapsille.
  • Pidetään kiinni subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta eli kaikkien perheiden oikeudesta varhaiskasvatukseen.
  • Pidetään päiväkotien ryhmäkoot pieninä.  Huolehditaan, että hoitajia on tarpeeksi suhteessa lasten määrään.
  • Edistetään sitä, että lasten päivähoito- ja koulupaikat löytyvät läheltä kotia.
  • Huolehditaan, että tilat ovat riittävät. Päiväkotitiloja ei saa suunnitella ahtaiksi.
  • Lisätään kielikylpyjä ja vieraan kielen kielikerhoja varhaiskasvatuksessa. Ikä, jossa uusi kieli opitaan luonnollisesti leikin kautta, kannattaa hyödyntää.
  • Kehitetään kaupungin leikkipuistojen tiloja ja toimintaa.
  • Taataan psykologitoiminta koulujen lisäksi myös päiväkoteihin: päiväkotiyhteisöissä hyvinvoinnin edistämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn panostaminen on vähintään yhtä merkityksellistä kuin kouluissa.
  • Suunnitellaan liikkumista tukeva ympäristö päiväkoteihin ja kouluihin.

Parannetaan opetusta ja kouluympäristöjä

Tavoitteenamme on, että Suomessa on maailman tasa-arvoisin koulu ja maailman osaavin kansa. Koulutus ja sivistys ovat vahvuuksiamme. Siksi haluamme tehdä kouluistamme moderneja, tasa-arvoisia ja kivoja. Niissä jokainen lapsi löytää oman intonsa oppimiseen, voi hyvin ja saa tukea oman oppimispolkunsa rakentamiseen.

Helsingissä olemme satsanneet lisää rahaa syrjäytymisen ja asuinalueiden eriytymisen ehkäisyyn. Olemme panostaneet siihen, että asuinpaikastaan riippumatta jokainen koululainen saa laadukasta opetusta ja mahdollisuuden viihtyisään oppimisympäristöön. Koulutukseen panostaminen on satsausta tulevaisuuteen – siitä on pidettävä huolta kaikilla koulutusasteilla.

Tavoitteemme seuraavaksi:

  • Taataan hyvä oppimisympäristö kaikissa Helsingin kouluissa. Lisätään eriytymisen vastaista työtä, jotta jokaisessa helsinkiläisessä koulussa on yhtäläiset mahdollisuudet oppia.
  • Laaditaan kunnianhimoinen korjausohjelma kouluihin, päiväkoteihin ja leikkipuistoihin. Lastemme paikka ei ole homekouluissa.
  • Taataan iltapäivätoiminta kaikille halukkaille 1. ja 2. luokan oppilaille.
  • Varmistetaan, että jokaisella koululaisella on turvallinen koulumatka. Kaikki lapset saavat ajaa pyörällä kouluun.
  • Tehdään koulusta paikka, jossa tulevaisuuden taidot opitaan. Panostetaan opetuksen järkevään digitalisaatioon ja päivitetään oppimisen tavat vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Hyödynnetään Helsingin ainutlaatuisia oppimisympäristöjä, kuten museoita, kirjastoja ja luontoa.
  • Panostetaan vieraan kielen opetuksen varhaiseen aloittamiseen ja monipuolisiin kielenopetuksen työryhmiin.
  • Turvataan kaikkien lasten ja nuorten mahdollisuus liikunta- ja muihin harrastuksiin perheen varallisuuteen katsomatta. Kehitetään ja laajennetaan lasten ja nuorten ilmaisia matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia yhteistyössä muun muassa liikuntaseurojen kanssa.
  • Laajennetaan eriytymisen vastainen rahoitus koskemaan lukioiden lisäksi myös ammattikouluja.
  • Panostetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden henkilökohtaiseen tukeen. Tuetaan aktiivisesti opiskelijoiden pysymistä koulutuksessa.
  • Huolehditaan riittävästä kontaktiopetuksesta ammatillisessa opetuksessa.
  • Tehdään aktiivisesti työtä koulukiusaamisen ennalta ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi.

Taataan hyvä hoito kaikille

Helsingissä sosiaali- ja terveyspalveluita uudistetaan ja kootaan saman katon alle.Vihreille tärkeää on palveluiden saatavuus ja se, että kynnys hakea apua madaltuu. Neuvoloiden ja ennaltaehkäisevän lastensuojelun rahoitusta on parannettu. Monipuoliset palvelukeskukset palvelevat erityisesti ikääntyvää väestöä. Terveyskeskusmaksut poistettiin ja valtavat korotukset asiakasmaksuihin torjuttiin.

Tulevassa koko maan sote-uudistuksessa on edelleen paljon kysymysmerkkejä. Helsingin on muutosten aikanakin pidettävä huolta asukkaidensa hyvinvoinnista: terveys- ja hyvinvointieroja on kavennettava jatkossakin.

Tavoitteemme seuraavaksi:

  • Satsataan ongelmien ennaltaehkäisyyn: tuetaan etsivää sosiaali- ja nuorisotyötä huono-osaisimpien tavoittamiseksi. Tuetaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, jotka tekevät matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää työtä mielenterveyden alalla, vanhustyössä, liikunta- ja kuntoutuspalveluissa sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
  • Tarjotaan maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille.
  • Huolehditaan, että kaupungin työntekijöillä on tarpeelliset taidot kohdata myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia. Lisätään työntekijöiden tietoisuutta koulutuksilla.
  • Varmistetaan, että mielenterveys- ja päihdeongelmaiset pääsevät helposti ja nopeasti hoitoon.       
  • Kiinnitetään erityistä huomiota juuri työttömäksi jääneiden tai koulusta pudonneiden terveydenhuoltoon.
  • Kehitetään sosiaali- ja terveyspalveluita asiakkaiden ehdoilla. Seurataan ja parannetaan palveluiden vaikuttavuutta.
  • Huolehditaan laadukkaista vanhuspalveluista. Tavoitteena on asuminen omassa kodissa tai kodinomaisissa oloissa mahdollisimman pitkään. Tämän saavuttamiseksi kehitetään paitsi kotihoitoa ja omaishoidon tukea, myös monenlaisia, muun muassa yhteisöllisiä ja ryhmämuotoisia palveluita iäkkäille helsinkiläisille.
  • Rakennetaan yhdessä muistiystävällistä kaupunkia.
  • Edistetään sote-palveluiden erilaisia keskenään yhteensopivia teknisiä ja digitaalisia ratkaisuja.
  • Liikunta on tehokkainta terveysongelmien ennaltaehkäisyä. Tehostetaan liikunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä niin, että vanhuksille ja erityisriskiryhmille tarjotaan aktiivisesti terveyttä edistäviä liikuntapalveluita.

Luodaan kestävää taloutta

Haluamme Helsingin, joka katsoo eteenpäin kaupungin, joka luo vetovoimaa, kasvua ja työpaikkoja ympäristöä kunnioittaen. Velkaantumisesta huolehtimista tärkeämpää on pitää yllä Helsinkiä, joka kykenee tuottamaan kasvua, jolla velkaantuminen katetaan. Se tarkoittaa hyviä julkisia palveluita, toimivaa kaupunkirakennetta ja Helsingin kehittämistä Pohjois-Euroopan matkailuhelmeksi.

Viime vuosina Helsingissä on harjoitettu vastuullista talouspolitiikkaa: kaupungin velkaantuminen on kurissa. Emme ole tilanteessa, jossa joudutaan leikkaamaan helsinkiläisten palveluista, vaan meillä on varaa tehdä valintoja.

Tavoitteemme seuraavaksi:

  • Siirrytään verotuksessa enemmän kiinteistöveroon henkilöverotuksen sijaan.
  • Varmistetaan, että sote-uudistuksesta huolimatta Helsingin kunnallisverotus riittää takaamaan kaupunkilaisille tärkeitä palveluita.
  • Ei kampiteta yrittäjiä turhalla byrokratialla. Annetaan markkinoilla mahdollisuuksia useille erilaisille toimijoille.
  • Tehdään kilpailutuksiin osallistuminen helpoksi myös pienemmille yrityksille, esimerkiksi pilkkomalla projekteja ja vaatimalla avoimuutta.
  • Tehdään Helsingistä kansainvälistyvien yritysten kasvualusta: tuetaan luovan talouden rakenteita, start up -toimintaa, yrityshautomoita ja kiihdyttämöitä. Ei pelätä innovaatioita.
  • Panostetaan kiertotalouteen: sillä saadaan enemmän vähemmällä.
  • Edistetään kokeilukulttuuria Helsingissä. Digitalisoidaan kaupungin palveluita ja mahdollistetaan liiketoiminta kaupungin infraa hyödyntäen.
  • Kaupungin on mahdollistettava erilaisissa tilanteissa olevien ihmisten työssäkäynti. Tuetaan osatyökykyisten työllistämistä vahvemmin palkkatuilla ja erilaisilla työllisyyskokeiluilla.
  • Tarjotaan nuorille lisää kesätyöpaikkoja ja tuetaan nuorten työllistymistä.
  • Otetaan huomioon eettiset tekijät kaupungin hankinnoissa.

Rakennetaan lisää edullisia koteja

Koti on ihmisoikeus. Asumisen korkea ja jatkuvasti nouseva hinta on yksi suurimpia köyhyyttä ja asunnottomuutta lisääviä syitä Helsingissä. Asumisen hinnan kohoamista hillitään ja asuntopulaa ratkaistaan ensisijaisesti rakentamalla lisää koteja kaupunkilaisille. Myös lapsillamme on oltava mahdollisuus asua Helsingissä.

Työ asuntopulan ratkaisemiseksi jatkuu. Helsinki on saavuttanut viime vuosina tavoitteensa uusien asuintonttien kaavoituksessa, ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin. Asuntopulasta kärsivässä korkeiden vuokrien kaupungissa tämä on merkittävä muutos parempaan. Myös tulevina vuosina tavoitteen pitää täyttyä. Kaupungin kasvaessa on huolehdittava, että uusille asukkaille rakennetaan myös uusia liikunta- ja harrastuspaikkoja.

Tavoitteemme seuraavaksi:

  • Rakennetaan 10 000 asuntoa vuodessa Helsingin asuntopulan ja asuntojen hintojen hillitsemiseksi. Lisätään kaupungin omaa asuntotuotantoa sekä opiskelija- ja nuorisoasuntojen rakentamista.
  • Rakennetaan tiiviimmin. Väljä rakentaminen vie enemmän maata, tiivis säästää viheralueita. Helpotetaan täydennys- ja lisärakentamista.
  • Muutetaan moottoritiet ja sisääntuloväylät kaupunkibulevardeiksi, ja rakennetaan taloja niiden varrelle arvokkaat viheralueet huomioon ottaen.
  • Ei aseteta tuetulle asumiselle tulorajoja. Ne lisäävät asuinalueiden eriarvoistumista ja aiheuttavat kannustinloukkuja.
  • Luovutaan parkkinormista, joka nostaa asuntojen hintaa. Pysäköintipaikkojen tarpeen voi määritellä myös tapauskohtaisesti.
  • Rakennetaan esteettömästi. Esteettömyydestä hyötyvät sekä vammaiset että esimerkiksi lastenvaunujen kanssa tai rollaattorilla liikkuvat.
  • Helpotetaan ryhmärakennuttamista, jossa ihmiset suunnittelevat itselleen sellaisen talon kuin haluavat ja jossa hintataso pysyy kohtuullisena.
  • Rakennetaan myös yhteisöllisen asumisen mahdollistavia koteja. Yhteisöllinen asuminen sopii moneen elämänvaiheeseen, ei vain nuoruuteen.
  • Huolehditaan, etteivät Helsingin asuinalueet eriydy liikaa takaamalla hyvät palvelut kaikille asuinpaikasta riippumatta. Uusia asuinalueita rakennettaessa pitää huolehtia, että samaan aikaan asuntojen kanssa alueelle toteutetaan riittävät palvelut uusille asukkaille.
  • Kannustetaan kaavoitettujen tonttien omistajia rakentamiseen nostamalla rakentamattoman maan kiinteistöveroa nykyisestä.
  • Kokeillaan muuhun kuin asumiskäyttöön kaavoitettujen tilojen (esim. tyhjillään olevien toimistotilojen) väliaikaista ottamista asumiskäyttöön.

 

Kuljetaan vihreästi ja sujuvasti

Viime vuosina Helsingissä on koettu muutos: kaupungissa ei haaveilla satojen miljoonien hintaisista kaupunkimoottoriteistä tai Keskustatunnelista, vaan panostetaan viihtyisään kävely-ympäristöön, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen.

Helppoon liikkumiseen Helsingissä on satsattu Vihreiden aloitteesta paljon: Hämeentielle rakennetaan pyörätiet ja kaupunkipyörät helpottavat liikkumista. Baanalla pääsee nopeasti keskustasta länteen. Raide-Jokeri tekee poikittaisesta liikenteestä sujuvampaa ja kaupunkibulevardit entisistä moottoritieväylistä viihtyisämpiä. Elämän ja liikkumisen Helsingissä on oltava helppoa myös niille, jotka eivät omista tai kykene ajamaan omaa autoa.

Tavoitteemme seuraavaksi:

  • Pidetään matkalippujen hinnat kohtuullisena. Kaikilla pitää olla varaa liikkua Helsingissä. Ei siirretä uusia joukkoliikenneinvestointeja matkustajien maksettaviksi.
  • Toteutetaan pikaratikkaverkko. Esimerkiksi Tiederatikka toisi korkeakoulut yhden linjan varrelle ja parantaisi poikittaisliikennettä.
  • Parannetaan pyöräväylien laatua. Laajennetaan pyöräbaanoja, katetaan pyöräparkkeja ja erotetaan pyörätiet jalankulkuväylistä.
  • Panostetaan siihen, että pyöräily on vaivatonta kaikkialla kaupungissa.
  • Rakennetaan kävelykeskusta ja laajennetaan esikaupunkikeskustojen kävelyraitteja. Satsataan siihen, että käveleminen on vaivatonta kaikkialla kaupungissa.
  • Otetaan ruuhkamaksut käyttöön. Ruuhkien vähentämisen lisäksi niillä voidaan rahoittaa parempaa joukkoliikennettä.
  • Keskustatunnelin kaltaisten menneisyyden ratkaisujen sijaan kokeillaan automatisoituja busseja ja satsataan ympäristöystävällisiin tulevaisuuden joukkoliikennehankkeisiin.
  • Laajennetaan 17-vuotiaille pääsy lastenlipun piiriin. Toistaiseksi 17-vuotiaat nuoret eivät ole saaneet kumpaakaan: lastenlippua tai opiskelija-alennusta.
  • Parannetaan joukkoliikenteen esteettömyyttä. Esimerkiksi kaikkiin uusiin ratikoihin on päästävä helposti pyörätuolilla.
  • Taataan riittävät ja toimivat kuljetuspalvelut myös vammaisille. Kaikilla on oikeus liikkua Helsingissä.

Tehdään yhdenvertaista Helsinkiä

Vihreät on feministinen puolue. Tavoittelemme yhdenvertaista kaupunkia, jossa ketään ei syrjitä, ja jossa osataan ottaa ihmisten moninaisuus huomioon kaikkialla. Kaupunkia, jossa jokaisella on mahdollisuus pärjätä ja kukoistaa. Yhteiskunnan arvo mitataan sillä, miten se kohtelee heikoimmassa asemassa olevia. Helsinki ei saa erkaantua leipäjonojen kaupunkiin ja menestyjien kaupunkiin tämä kehitys on pysäytettävä.

Olemme saaneet hienoja saavutuksia aikaan: Helsingissä päätettiin tarjota hätämajoitusta kaikille, joilla ei ole yösijaa pakkasöinä. Saimme aloitteen eriarvoisuuden torjumisesta lävitse ja siitä tehdään selvitystä parhaillaan. Viime valtuustokaudella turvasimme paperittomien lasten ja odottavien äitien oikeuden terveydenhoitoon. Haluamme kaupungin, joka tarjoaa apua ja mahdollisuuksia jokaiselle.

Tavoitteemme seuraavaksi:

  • Kaikenlainen syrjintä ja rasismi on kitkettävä pois helsinkiläisten arjesta. Varmistetaan, että kaupunki työnantajana palkkaa ihmisiä eri etnisistä ja kielellisistä vähemmistöistä, toimii syrjimättömyyden suunnannäyttäjänä ja vastustaa rasismia näkyvästi.
  • Taataan kiireetön terveydenhoito kaikille paperittomille.
  • Poistetaan asunnottomuus. Tarjotaan ensisijaisesti oma asunto laitospaikan sijaan sekä palveluita elämän saattamiseksi raiteilleen.
  • Taataan hätämajoitus kaikille. Ketään ei saa jättää yöksi pakkaseen.
  • Tehdään kattavia sukupuolivaikutus- ja yhdenvertaisuusarviointeja kaupungin päätöksistä jo niiden suunnitteluvaiheessa.
  • Huolehditaan sukupuoli-identiteetin kunnioittamisesta kaupungin palveluissa. Esimerkiksi lomakkeissa on aina oltava valittavana muitakin vaihtoehtoja kuin nainen tai mies.
  • Taataan, että turvakoteja on Helsingissä riittävästi ja että turvakoteihin on pääsy myös isillä lapsineen.
  • Hyödynnetään anonyymiä rekrytointia ja uudistetaan kaupungin henkilöstöpolitiikkaa monipuolisemmaksi.
  • Huolehditaan, että Helsinki on esteetön kaupunki. Esteettömyys on välttämätöntä sekä rakentamisessa että joukkoliikenteessä, ja kaikissa digitaalisissa palveluissa on otettava huomioon eri tavoin vammaiset ihmiset.
  • Mahdollistetaan kaupungin työntekijöille lyhyempi työpäivä- tai viikko. Tämä edistää vanhempien työntekoa, työn jakamista sekä työssä jaksamista.

Ruokitaan elävää kaupunkikulttuuria

Kulttuuri on tärkeä osa elävää ja vetovoimaista kaupunkia. Ihmisten omille ideoille kuuluu lähtökohtaisesti sanoa “kyllä”, sillä kiinnostavat tapahtumat värittävät kaupunkikuvaa ja edesauttavat asukkaiden hyvinvointia. Vilkas kaupunkikulttuuri luo mahdollisuuksia myös palveluelinkeinoille, kuten ravintoloille ja kahviloille.

Kansalaislähtöinen kaupunkikulttuuri kukoistaa Helsingissä. Keskustakirjasto ja Tanssin talo rakennetaan. Myös laadukas lähikirjastoverkko säilytetään Keskustakirjaston ohella. Aloitteestamme Helsingissä on aloitettu ”parklet”-kokeilu, jossa kivijalkayritykset voivat ottaa liikkeen edustan parkkipaikkoja muuhun käyttöön – esimerkiksi terasseiksi.


Tavoitteemme seuraavaksi:

  • Luodaan yhdessä Helsinkiä, jossa kukkivat kaupunginosatapahtumat, ruokakojut ja pop up -liikkeet. Luodaan sujuvuutta tapahtumien järjestämiseen turhan byrokratian sijaan.
  • Kaupunkitila kuuluu kaikenikäisille. Tehdään kulttuuripalveluja siitä lähtökohdasta, että yli 50-vuotiaat voivat mennä tekemään graffitia ja nuoret oopperaan.
  • Kulttuuri kuuluu kaikkialle Helsinkiin: ei keskitetä kulttuuritarjontaa pelkästään keskustaan.
  • Elävään kaupunkiin kuuluu kaikille avoin julkinen tila – kaupungissa pitää olla paikkoja, joissa voi oleskella ilman ostopakkoa.
  • Kehitetään kulttuurin rahoitusjärjestelmiä tukemaan perinteisten toimijoiden ohella myös kaupunkilaisten ja tekijöiden uusia ideoita.
  • Laajennetaan kirjastojen aukiolokokeiluja ja kehitetään kirjastojen asemaa kulttuurikeskuksina – unohtamatta niiden perustehtävää kirjojen lainaamisen paikkoina.
  • Säilytetään Suvilahden kulttuurialue ja remontoidaan kaasukellot kulttuurikäyttöön.
  • Kaupungin kiinteistöjä on voitava käyttää joustavammin – ei ole järkeä seisottaa kaupungin omistamia tiloja tyhjillään. Lisätään tilojen väliaikaiskäyttöä. Myös kulttuuri- ja liikuntatiloja voisi nykyistä rohkeammin yhdistää.
  • Julkinen taide kuuluu kaikkialle kaupunkiin. Taideteoksia kunnioitetaan pitämällä ne ehjinä ja kunnossa.
  • Lisätään taiteen määrärahoja. Taide- ja kulttuuripoliittisesta tilanteesta tehdään kartoitus, jonka tarkoituksena on Helsingin oman kulttuurikentän kehittäminen ja ruohonjuuritason toiminnan parempi mahdollistaminen. Kartoituksen perusteella myös kehitetään suunnitelma Etelärannan rantatonttia ja sen budjettia varten.

Tehdään kotiutumisesta Helsinkiin helppoa

Haluamme Helsingistä kaupungin, johon kaikki ovat tervetulleita: rasismilla ei ole sijaa Helsingissä.Täällä jokainen maahanmuuttaja – aikuinen, vanhus tai lapsi – löytää itselleen mielekästä tekemistä, ja turvallisia tiloja tutustua uusiin ihmisiin sekä toimia yhteiskunnan jäsenenä. Kunnan palvelut löytyvät helposti myös vieraskielisille. Jokainen tukea ja neuvoja tarvitseva maahanmuuttaja saa helposti apua elämänsä varrella terveys-, työllisyys-, harrastus- ja koulutuskysymyksissä.

Helsinki on satsannut jo valtavasti tänne tulijoiden vastaanottamiseen ja kotoutumiseen. Paikkoja vastaanottokeskuksissa on lisätty. Kaupunkiin perustettiin aikuisten maahanmuuttajien osaamiskeskus. Se tarjoaa kuntoutusta, koulutusta ja työllistymisen palveluita saman katon alla.

Tavoitteemme seuraavaksi:

  • Panostetaan palveluista tiedottamiseen suomen ja ruotsin lisäksi myös mahdollisimman monella eri kielellä. Niin sähköisiä palveluita kuin neuvontaa tuotetaan suurimmille kieliryhmille heidän omalla kielellään.
  • Parannetaan turvapaikanhakijoiden neuvontaa palveluista ja työllistymismahdollisuuksista myös hakijoille, jotka vielä odottavat oleskelulupaansa: lupaprosessi saattaa kestää jopa yli vuoden.
  • Edistetään kotimajoitukseen pääsyä ja kehitetään tukipalveluita kotimajoituspaikkaa tarjoaville ja sitä hakeville. Turvapaikanhakijoille tehokkain tapa oppia kieltä ja kotoutua on asua kotimajoituksessa vastaanottokeskuksen sijaan.
  • Taataan, että Suomen kielen kurssille pääsee jokainen, riippumatta siitä, onko esimerkiksi työtön, kotiäiti tai kansainvälinen opiskelija.
  • Tuetaan kouluja, joissa on suuri määrä vieraskielisiä lapsia ja nuoria. Resursseja tarvitaan koko perheen kotouttamiseen ja vanhempien osallisuuden lisäämiseen. Lukioissa ja oppilaitoksissa on satsattava monikulttuurisen koululaitoksen kehittämiseen.
  • Kehitetään uusia tapoja käyttää liikuntaa ja harrastuksia kotoutumisen ja kielenoppimisen välineenä. Yhteiset harrastukset ovat luontevia tapoja luoda suhteita vastikään maahan muuttaneiden ja kantasuomalaisten välille.

 

Edistetään avoimuutta ja demokratiaa

Kaupunki on olemassa asukkaitaan varten. Vihreät haluavat Helsingin, jossa kaupunkilaiset käyttävät valtaa muutenkin kuin neljän vuoden välein vaaliuurnilla. Tahdomme, että päätöksenteosta viestitään aktiivisesti kaupunkilaisille ja asukkaille annetaan mahdollisuuksia osallistua ideointiin ja kaupungin kehittämiseen.

Keväällä Helsinki uudistuu avoimempaan ja keskustelevampaan suuntaan vihreiden aktiivisesti ajaman pormestarimallin myötä. Se tekee kaupungin päätöksenteosta avoimempaa, demokraattisempaa ja selkeämpää. Poliittisista virkanimityksistä luovutaan, byrokratiaa karsitaan ja päätöksenteon turhia mutkia oiotaan.

Tavoitteemme seuraavaksi:

  • Julkaistaan kaupungin hankinnoista tulevat laskut avoimena datana kaikkien nähtäville.
  • Lisätään palveluiden käyttäjien, kokemusasiantuntijoiden ja alueiden asukkaiden osallistumismahdollisuuksia kaikessa Helsingin päätöksenteossa.
  • Lisätään nettiosallistumista ja ihmisten paikallista kuulemista. Kuulemista pitää tehdä mieluiten siellä, missä ihmiset jo ovat.
  • Velvoitetaan kaupungin omistamat yhtiöt avoimuuteen. Yhtiömuoto ei saa olla peruste salailulle: Länsimetron tapaus ei voi toistua.  
  • Kehitetään nuorten osallistumista: myönnetään nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudin edustajille läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnissa sekä kaupunginvaltuustossa.
  • Otetaan asukkaat ja asiakkaat osallistavan budjetoinnin kautta mukaan päättämään siitä, mihin rahaa käytetään.
  • Kaupungin tuottaman tiedon, kuten tilastojen ja karttojen, tulee olla kaikkien käytettävissä mahdollisimman helposti. Tehdään Helsingistä vielä aktiivisempi toimija avoimen datan, avoimen lähdekoodin ja avoimien rajapintojen mahdollistajana.
  • Lisätään tietoisuutta kuntalaisaloitteesta. Huolehditaan, että kaikki aloitteet saavat tasavertaisen ja perusteellisen käsittelyn.